Realtor logo
post cover

Kahvia kasvaa luonnonvaraisena subtrooppisilla alueilla kravun ja kauriin kääntöpiirien välissä. Kahvikasvi kuuluu ikivihreiden matarakasvien heimoon ja kasvitieteilijä Carl von Linné nimesi kasvin Coffeaksi. Arabiaksi kahvia on nimitetty ikiajat nimellä qahwah. Oikeastaan kyseessä on puu, joka pidetään tarkoituksellisesti matalana. Kahvipuun lehdet ovat pinnaltaan kiiltävät ja väriltään tummanvihreät. Kahvipuun kukat ovat valkoiset ja niiden tuoksu muistuttaa jasmiinia. Noin 60 luonnonvaraisesta kahvilajista vain kymmentä viljellään kaupalliseen tarkoitukseen eri puolilla maailmaa. Kahvin tuotantomaat jaetaan yleensä neljään eri alueeseen: Etelä-Amerikka, Keski-Amerikka ja Meksiko, Afrikka sekä Aasia ja Oseania. Tärkeimmät kahvintuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia, Etiopia, Intia ja Honduras. Suomeen kahvi saapuu meriteitse suoraan tuottajamaista.

Kahvi viihtyy kostealla ja varjoisella vuorenrinteellä

Kahvi vaatii kasvaakseen runsaasti sadetta hieman kahvilajista riippuen. Arabica tarvitsee vettä noin 1 500 –  2000 millimetriä vuodessa kun taas robusta vaatii yli 2 000 mm vuodessa. Arabica kasvaa parhaiten 15-25 asteen lämpötilassa ja robusta hieman lämpimämmässä, noin 22-26 asteen lämmössä. Arabica viihtyy vuoren tai kukkulan rinteellä ja ihanteellinen kasvupaikka sijaitsee noin 1 000 – 2 000 metrin korkeudessa. Robusta menestyy parhaiten hieman matalammalla. Tuliperäiset alueet ovat mainioita alustoja kahvin kasvattamiseen, sillä niissä on luontaisesti paljon kahvin tarvitsemia ravinteita. Luonnonvaraisena kasvaessaan kahvipensaat kasvavat varjoisissa vuoristometsissä lääke- ja ruokakasvien tai hedelmäpuiden alla. Jalostamisen avulla on onnistuttu tuottamaan myös sellaisia kahvilajikkeita, jotka kestävät suoraa auringonvaloa.

Viljeltäväksi kelpaavat vain parhaat siemenet

Kun kahvia kasvatetaan kaupallisiin tarkoituksiin ja viljellään säännellyissä olosuhteissa, valitaan viljeltäväksi parhaat siemenet noin 7-8 vuotiaista kahvipensaista, jotka ovat jo aiemmin tuottaneet runsaan ja laadukkaan sadon. Kahvimarjat poimitaan pensaista käsin. Marjojen hedelmäliha poistetaan varoen, jotta pergamiinikalvo ei rikkoudu. Tämän jälkeen siemenet kylvetään ravinnepitoiseen multaan. Noin 6-12 kuukauden ikäisinä taimet siirretään viljelmille ja niiden juuret suojataan huolellisesti mullalla. Tämä tapahtuu sadekauden aikaan. Viljelmillä kahvien taimet kasvavat noin 3-4 metrin päässä toisistaan. Samalla viljelmällä voi olla myös muita kasveja suojaamassa kahvitaimia tuulelta ja suoralta auringonpaisteelta.

Kahvin kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä kahvipensaat tuottavat marjoja vasta 2-3 vuoden iässä. Tämän jälkeen kahvipensaista saa vuosittain 1-2 satoa. Marjat ovat valmiita poimittaviksi noin yhdeksän kuukauden kuluttua kukinnasta. Yhdessä marjassa on yleensä kaksi siementä, joita siis kutsutaan kahvipavuiksi. Viljelmillä olevia kahvipensaita täytyy karsia muutaman kerran vuodessa. Tämä parantaa sadon laatua ja helpottaa marjojen poimintaa. Kahvipensaat pidetään alle 2 metrin korkuisina juuri poimijoita ajatellen. Kahvin viljely vaatii lisäksi huolellisuutta ja kasvien tuntemusta, sillä kahvipuu on herkkä vaurioitumaan. Jatkuvana uhkana ovat erilaiset kasvitaudit sekä alueiden villieläimet.

Sadonkorjuun aika

Tuottajamaan maantieteellinen sijainti ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat siihen, mihin hetkeen kahvin sadonkorjuu osuu. Lisäksi korjuuajankohtaan vaikuttavat marjojen kypsyminen, säätila ja se, kuinka korkealla merenpinnasta kasvupaikka sijaitsee. Laajan viljelyalueen ansiosta jossain päin maailmaa on aina kahvin sadonkorjuuaika. Esimerkiksi Brasiliassa sadonkorjuuaika osuu huhtikuuhun ja Keniassa lokakuuhun. Sadonkorjuu kestää jopa neljä kuukautta.

Sadonkorjuu voidaan aloittaa silloin, kun marjat ovat muuttuneet väriltään kirkkaanpunaisiksi. Mikäli kahvi kasvaa rinteessä, on sadonkorjuu hoidettava kokonaan käsi. Tasaisella maalla voidaan hyödyntää myös korjuukoneita. Kahvipensaan tavallinen sato on noin 0,4 -2 kilogrammaa papuja. Puoleen kiloon papuja vaaditaan noin 2,5 kiloa kahvimarjoja.

Kahvia voi kokeilla kasvattaa myös itse asettamalla siemenpavun pehmeään ja hyvin lannoitettuun kukkamultaan. Siemen kannattaa sijoittaa 1-2 senttimetrin syvyyteen, litteä puoli alaspäin. Aseta ruukku lämpimään ja vedottomaan paikkaan ja kastele ainakin aluksi kaksi kertaa päivässä.

Tags: