Realtor logo
post cover

Kahvi, joka rytmittää usean suomalaisen päivää on meille niin itsestään selvyys että harvemmin mietimme sen alkuperää tai historiaa. Vaikka usea varmasti tietää että pavut on kasvatettu jossain Arabian, Etiopian, tai Kenian seudulla, harvalla on varsinaista ideaa siitä, milloin ja miten pavut alunperin paahdettiin, ja uutettiin kitkeräksi nesteeksi.

Varhaisimmat todisteet kahvin juonnista, ja näin ollen sen historia löytyvät 1500-luvun Jemenin Sufi luostareissa. Tosin vallalla on useita legendoja jotka puhuvat huomattavasti aikaisemmasta kahvin käytöstä nykyisen Etiopian alueella. Alueen Oromo heimon metsästäjät pureskelivat kahvipapuja ennen päiväkausia kestäneitä metsästysreissujaan. Tämä auttoi väsymyksen ja näläntunteen poissa pitämisessä. Varsinaisesti kahvin käyttö kuitenkin tuli yleiseksi islamilaisen kulttuurin keskuudessa, jossa kofeiinin piristävät vaikutukset auttoivat Ramadan paaston ajan läpi käymisessä.

Kahvia ympäri maailman

Jemenin Sufi munkit tuottivat kahvipapuja 1400-luvulla Etiopiasta, ja aloittivat myös oman sadon kasvattamisen kotimaassaaan. Käyttötarkoitus oli alunperin uskonnollinen, ja ritualistinen,. Kofeiinin tarjoama tila auttoi uskovia pysymään hereillä yöllisten rukous tilaisuuksien läpi. Jemenistä kahvin käyttö levisi läpi Arabimaiden, ja suuremmissa kaupungeissa, kuten Kairossa, nerokkaat bisnesmiehet avasivat kahviloita uskonnollisten keskusten läheisyyteen. 1500-luvulla vanhoilliset imanit yrittivät kieltää piristys aineen käytön, mutta tämä kumottiin Ottomaanien Sulttaanin Suleiman Ensimmäisen johdosta, ja kahvin käyttö levisi pian läpi Ottomaanien valtakunnan. Kahvi on näistä alku ajoistaan saakka herättänyt ristiriitaisia tuntemuksia, ja sen käyttö on kielletty uskonnollisten tahojen toimesta tasaisin väliajoin. Eurooppaan kahvi saapui 1500-luvulla Maltan saarivaltion kautta, orjuutettujen turkkilaisten muslimien mukana. Orjat ansaitsivat lisätuloja keittämällä paikallisille asukkaille kitkerää nestettä mukanaan tuomista kahvipavuista. Maltalaiset yläluokat ihastuivat tuoksuvaan tulokkaaseen, ja se oli pian muodikas juoma valtaapitävien keskuudessa. Kahvista alkoi löytyä mainintoja useiden Eurooppalaisten matka päiväkirjoissa, ja se levisi myös pian Venetsian kauppa satamoihin, joista se teki tiensä ympäri Eurooppaa. Euroopan ensimmäinen kahvila avasi ovensa juuri Venetsiassa 1645. Kahvin suosion kasvaessa Euroopassa, useat Afrikan kahvi viljelmistä päätyivät Eurooppalaisten kolonialistien omistukseen. Kahvin kasvatus levisi myös Karibialle ja Etelä-Amerikkaan. Brasilian ensimmäinen kahvi viljelmä sai alkunsa 1700-luvulla, ja maan itsenäistyttyä 1822 siitä tuli yksi maan suurimmista tuotannon haaroista. Kahvi nousi Amerikassa suosituksi juomaksi 1700-luvun lopulla, jolloin isänmaalliset Amerikkalaiset luopuivat teen juonnista. Tee nähtiin peri-brittiläisenä, ja näin ollen epä-isänmaallisena itsenäisten amerikkalaisten keskuudessa.

Kahvin historian pimeät puolet

Kahvin suosion kasvaessa räjähdysmäisesti 1700-luvun lopulla, sen tuottajat valitettavasti ottivat käsiinsä epäeettiset tuotantovälineet. Brasilia oli noussut yhdeksi kahvintuotannon jättiläisistä, mutta ennen teollistumisen aikakautta suuret viljelmät eivät pystyneet toimimaan ilman runsasta työvoimaa. Tarvittava määrä reilusti maksettua henkilökuntaa olisi tarkoittanut pientä tuloa viljelmän omistajalle, joten he ratkaisivat ongelman tuottamalla Afrikasta orjia fyysisiin ammatteihin. Nykypäivänä tiedostavan kuluttajan kannattaa olla kahvintuotannon ongelmista selvillä, sillä vaikka orjuus on virallisesti laitonta ympäri maailman, useissa kahvin tuotannon jätti maissa työväestön olot ovat edelleen järjettömän huonot. Viljelmät käyttävät hyväkseen lapsityövoimaa, ja useat työntekijät ovat käytännössä orjia, sillä heidän ansaitsemansa pieni palkka ei kata viljelmän omistajan veloittamia asuin kustannuksia. Tämä tarkoittaa että he ovat jatkuvasti velassa omistajalle, ja näin kykenemättömiä vaihtamaan työpaikkaa halutessaan.

Kahvin historian pimeät puolet

Kahvin teho kasvatuksella on myös kielteisiä vaikutuksia ympäristölle. Taatakseen suurimman mahdollisen tuoton, viljelijät eivät usein ajattele kestävää kehitystä, käytettyjen kemikaalien vaikutusta ympäröivään luontoon, tai vesivarojen vähenemistä. Tiedostava kahvin ystävä voi äänestää lompakolla ja ostaa orgaanista, Reilun kaupan kahvia, tai Rainforest Alliance-sertifikaatilla varustettuja tuotteita. Nämä maksavat kuluttajalle hieman enemmän, mutta antavat hänen nauttia päivittäisestä kupistaan hyvällä omallatunnolla.

 

 

Tags: