Realtor logo
post cover

Kahvipuun marjat ovat muuttuneet punaisiksi ja näin marjat ovat valmiita poimittaviksi. Poiminta tapahtuu joko käsin tai koneavusteisesti, riippuen siitä kasvavatko kasvit rinteessä vai tasamaalla. Poiminnan jälkeen alkaa varsinainen kahvimarjojen käsittely ja jalostaminen, jotta niistä saadaan myyntiin kelpaavaa raakakahvia.

Kahvimarjan puhdistaminen aloittaa prosessin

Jotta kahvimarjoista saadaan raakakahviin vaadittava papu esiin, poistetaan niiden ympärillä oleva hedelmäliha ja kalvot. Hedelmäliha on koostumukseltaan tahmea, keltainen kerros, joka muuttuu vetisemmäksi lähellä siementä. Kahvipavun ympärillä on lisäksi suojana kermanvärinen kuori, jota kutsutaan pergamentiksi, joka erottaa pavun hedelmälihasta. Hedelmälihan poistaminen voi tapahtua joko kuiva- tai märkämenetelmällä. Kuivamenetelmää käytetään yleensä silloin, kun alueella on puutetta vedestä ja tarvittavista välineistä. Papujen käsittelyssä tärkeintä on pitää huolta kosteuden oikeasta määrästä, sillä liiallinen kosteus altistaa raakakahvin pilaantumiselle ja liian kuivat pavut puolestaan ovat hauraita ja rikkoutuvat helposti.

Kuivamenetelmä on edullinen ja säästää vettä

Toisin kuin nimi antaisi ymmärtää, myös kuivamenetelmässä käsittely aloitetaan marjojen pesemisellä. Samalla seulotaan seasta sairaat ja ylikypsät marjat, jotka tunnistaa siitä että ne kelluvat vedessä. Pesun jälkeen marjat levitetään aurinkoon kuivumaan noin kolmeksi viikoksi ja välillä niitä käännellään. Yöksi marjat peitetään ja suojataan sateelta ja eläimiltä. Sadonkorjuun aikaan sateet ovat kuitenkin kahvintuottajamaissa varsin harvinaisia. Kun marjassa on enää 12 prosenttia kosteutta jäljellä, ne varastoidaan siiloihin jatkojalostusta varten. Tämän jälkeen pavut ajetaan murskaimeen, joka poistaa marjoista kuivuneen kuorikerroksen, hedelmälihan ja pergamentit. Lopulta pavut erotellaan ja jaetaan säkkeihin koon mukaan, ja kahvipavut ovatkin valmiita vientiin.

Märkämenetelmä vaatii resursseja

Märkämenetelmä on kuivamenetelmää huomattavasti kalliimpi prosessi, sillä siihen vaaditaan välineistöä, enemmän työtä ja runsaasti vettä. Prosessi alkaa samalla tavoin, eli marjat pestään suurissa tankeissa. Niistä vesi kuljettaa ne kanaalimaiseen verkostoon. Kun kahvipapu on kontaktissa raikkaan virtaavan veden kanssa, marjan uloin kerros alkaa irrota. Kuorimakoneeseen päästyään marjasta irtoaa ulkokerros ja osa hedelmälihasta. Papu, jota suojaa vielä pergamentti ja osa hedelmälihasta jatkaa matkaa kohti seulontaa. Lopulta papu saapuu fermentointitankkiin, jossa sitä liotetaan 36 ajan ja kaikki tänä aikana kaikki hedelmäliha hajoaa luonnollisiksi entsyymeiksi. Liotusta kontrolloidaan tarkasti, sillä sen tarkoituksena on ainoastaan liottaa hedelmäliha, mutta se ei saa altistaa papua ulkoisille mauille. Tämän jälkeen pergamentin suojaamat pavut asetetaan kuivumaan samoin kuin kuivamenetelmässä. Kuivatut pavut varastoidaan odottamaan vientiä ja juuri ennen vientiä pergamenttikerros poistetaan myllyssä.

Kahvi lastataan alkuperämaassa kuljetuskonttiin, yleensä 60 kilon säkeissä. Tämän jälkeen kahvi seilaa laivalla johonkin Euroopan suurista satamista ja sieltä se tuodaan Helsinkiin pienemmällä rahtilaivalla. Matka alkuperämaasta Suomeen kestää noin neljä viikkoa.

Paahtamisen myötä kahvi saa makunsa

Paahtaminen on kahvin jalostamisen tärkein vaihe. Paahtamisen myötä raakakahvi muuttuu väriltään vihreästä ruskeaksi ja sen koostumus kovasta hauraaksi. Tuoksun ja rakenteen kehittyminen tuovat esiin kahville tyypilliset maut ja aromit.

Raakakahvin paahtaminen tapahtuu paahtomaljassa kuumassa ilmavirrassa. Papua kuumennetaan, kunnes sen lämpötila on 200-300 astetta. Suomessa suositun vaaleapaahtoisen kahvin paahtoaika on noin 6 minuuttia ja tummapaahtoisilla kahveilla hieman pidempi. Kun papu on paahtunut riittävästi, paahtaminen pysäytetään suihkuttamalla paahtomaljaan kylmää vettä, joka laskee paahdettujen papujen lämpötilan. Tämän jälkeen pavut vielä jäähdytetään jäähdytysmaljassa kylmän ilman avulla. Paahtamisen aikana kahvipavun koko kasvaa ja kun kosteus haihtuu, papu kevenee.

Paahtamisen jälkeen kahvi jauhetaan erittäin hienoksi, hienoksi, puolikarkeaksi tai karkeaksi käyttötarkoituksesta riippuen. Hienojakoisin jauhatus on espressojauhatus ja karkean pannujauhatus.

Tags: